Toimittajasta UX-suunnittelijaksi

Vaikka olen koulutukseltani käyttäjäkokemusosaaja, minulla on eniten työkokemusta toimittajana. Olen lukion jälkeen ollut aktiivinen kirjoittaja ja työskennellyt mm. teknologiasta kirjoittavana sisällöntuottajana, vapaehtoisena urheilutoimittajana ja freelancerina. UX-puolella olen sekä yliopistoprojekteissa että vapaaehtoisprojekteissa huomannut, että journalismissa on useita yhtymäkohtia UX-suunnitteluun ja palvelumuotoiluun.

Kirjoittamisen ja suunnittelun yhtymäkohtia on viime aikoina pohdittu myös laajemmin. Tämän vuoden Design In Tech -raportissa korostettiin ohjelmointitaitojen ohella kirjoittamisen merkitystä suunnittelutyössä. Myöhemmin Fast Co Design nosti kyvyn kirjoittaa tarkoituksenmukaista sisältöä jopa ohjelmointia tärkeämmäksi taidoksi.

Esikuvistani Susan Stuart on kirjoittanut UX:n ja kirjoittamisen yhtymäkohdista. Voi kuitenkin olla helppoa ajatella, että kirjoittaminen ei ole niin tärkeää tai vaikeaa, että siihen siihen kannattaisi panostaa. John Saito on perustellut monipuolisesti, miksi ammattimainen kirjoitustaito on tärkeää UX-suunnittelussa. Esimerkiksi Lean UX -menetelmän kehittäjiin lukeutuva Jeff Gothelf on kertonut kirjoitustaidon olevan tällä hetkellä hänen tärkein työkalu.
 

UX-suunnittelun ja journalismin kolme yhtymäkohtaa

1. Kysymysten kysyminen on keskeinen osa sekä UX-suunnittelua että journalismia. Mielenkiintoisimmat jutut syntyvät, kun kirjoittaja pystyy tiedonvälityksen lisäksi avaamaan ilmiön taustoja, kyseenalaistamaan sekä välttämään oletuksia. Varsinkin urheilutoimittajana tulin tutkineeksi ja pohtineeksi sitä, kuinka lähestyisin urheilijoita ja mitä heiltä kysyisin. Tavoitteena ei ole saada vastauksiksi kliseitä, vaan saada heiltä juttua tukevaa taustatietoa pelin kulusta. UX-suunnittelussa ajattelen käyttäjätutkimuksen ja olettamien välttämisen olevan keskeisempiä periaatteita.

2. Ammattimainen raportointi. Toimittajana matkustaminen on tullut tutuksi ja työvuosien myötä tarinoiden löytämisestä ja havaintojen tekemisestä on tullut rutiinia. Havainnointi ja tiedon välittäminen on myös osa UX-työtä. Toimittajana saa myös rutiinia käsitellä tietoa nopeasti, minkä lisäksi ammatissa tarvitaan kykyä löytää olennaiset kohdat ja tiivistää ne raportiksi.

3. Journalismissa olen kiinnostunut ihmisistä ja miten he käyttävät erilaisia tuotteita. Teknologiasta kirjoittavana toimittajana tämä näkyy usein siinä, kuinka arvosteluissa ja uutisoinnissa nousevat esille mm. tuotteen saatavuus, käytettävyys ja markkinointi. Yksinkertaistettuna teknologiasta kirjoittavana toimittajana tulee raportoitua ja arvioitua asioita, joihin juuri UX-suunnittelijoilla ja palvelumuotoilijoilla on työssään suuri vaikutus.

Kirjoittaminen ja siihen liittyvä taustatutkimus on prosessina myös hyvä tapa kasvattaa tietämystä. Kirjoittaminen on minulle myös luova prosessi, joka sekä synnyttää että kokoaa ajatuksia. Ennen toimittajanuraani kirjoitin elokuva-aiheista blogia, jonne tuli lopulta yli sata elokuva-arvostelua. Kirjoittamalla pääsin tekemään suosikkityötäni: tutkimaan elokuvien teon taustoja, tilastoja menestyksestä ja kartuttamaan tietojani esimerkiksi näyttelijöistä, ohjaajista ja käsikirjoittajista.

Palvelumuotoilusta saamieni kokemusten perusteella laaja-alainen yleistietämys teknologiasta on suuri vahvuus varsinkin prosessin alkuvaiheessa. Viime vuosina UX- ja palvelumuotoilualaa ravisuttaneen Lean UX -ajattelun yhtenä kivijalkana on ns. design thinking eli innovaatio, joka pohjatuu käyttäjiltä saatuun tietoon tuotteen käytöstä. Lean UX -periaatteet korostavat, että tiimeillä tulee olla mahdollisimman laaja-alaista osaamista ja tietämystä.

Teknologiasta raportoivana toimittajana olen käytännössä käyttänyt viimeisen 4,5 vuoden aikana joka päivä tunnin tai kaksi mielenkiintoisten aiheiden etsintään ja taustatiedon keräämiseen. Alalla ajantasainen uutisointi vaatii tietoa viimeisimmistä käänteistä, jonka lisäksi lisämausteen työhön tuo syvällisempien laitearvostelujen teko esimerkiksi älypuhelimista, tableteista, älykelloista, kameroista ja vr-laseista.

Tarinankerronta on pinnalla

Hieman aihetta sivuten journalismin ja virtuaalisen todellisuuden yhdistämisestä on tällä hetkellä menossa mielenkiintoinen VIRJOX-hanke Tampereen yliopistossa. Hankkeen taustalta löytyy mm. yliopistoja, it-talo ja viestintäyhtymä. Sirkkusen ja muiden [2016] tekemä tutkimus hankkeen pohjalle korostaa tarinankerronnan isoja mahdollisuuksia virtuaalisessa todellisuudessa. Monialaisesti HTI:n (Human-Technology Interaction), ohjelmoinnin, palvelumuotoilun, journalismin ja liiketoiminnot yhdistävä tutkimus pyrkii näyttämään, miten eri alat hyötyisivät toisistaan.

Journalismista saatuja taitoja voi hyödyntää myös tarinankerronnassa. Se vaikuttaa siihen kuinka tuotteen ja palvelut löydetään, siihen mitä niistä ajatellaan, kuinka niitä käytetään ja voidaan suositella tutuille. Tarinankerronnan merkityksen tunnetuimpia sanansaattajia on Donna Lichaw, jonka kirjasta The User’s Journey julkaistiin hiljattain pätkä UX Magazine -verkkolehdessä.

En päätynyt sattumalta opiskelemaan HTI-maisteriohjelmaan. Olen aina ollut kiinnostunut teknologiasta, käyttäjistä, käytettävyydestä ja tutkimuksesta. Toisaalta työni teknologiatoimittajana on ollut erittäin palkitsevaa ja koen, että työstä on ollut valtava apu matkallani kohti unelmien UX-työpaikkaa. Journalismi onkin ollut osa elämääni jo lähes seitsemän vuotta. Alussa olin vapaaehtoistyössä urheilutoimittajana ja viimeiset 4,5 vuotta olen ollut teknologiasta kirjoittava ammattilainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *